Tohtorilla

Aika kuluu ihan liian nopeasti! En ole tänne paljoa kirjoitellut, koska ei ole ollut mitään uutta rintamalla. No nyt on uutta asiaa!

Elikkäs, tänään käväistiin tohtorilla ja oikein mukava käynti oli... tai niin mukava kuin se vaan pystyy olla. Hieman ehkä jännitti, mutta hyvin kaikki meni. Perusverikokeet olivat kaikki kunnossa, samoin kilppariarvot ja prolaktiini. Eli niiden suhteen kaikki hyvin. Ultratessa löytyi pieni myooma, mutta ei kuulemma vaikuta, sillä on kohdun ulkoreunalla ja hyvin pieni. Munasarjat yms ok ja keltarauhanen näkyi edellisestä kierrosta vielä. (Nyt siis ihan alkukierto, kp 1, jee kiva olla gynellä), mutta kaikki siis ok. 

Miehen simpoista vähän sanoi edelleen, että hitaasti uiskentelevat ja 60% on liikkumattomia. Määrättiin vielä kummallekkin pari verikoetta jatkoa ajatellen. Nooh, suunnitelma on se, että kun tähän kiertoon ei onnistu inssiä tehdä (osuu ovis joulun välipäiville ja silloin labra kiinni) niin tehtäisiin inseminaatio tammikuussa, eli seuraavaan kiertoon. Jee! Suunnitelma on tehdä samalla kaavalla kuin aikaisemmin, eli minulle luonnolliseen kiertoon + irroituspiikki. Mikä toimii mun mielestä paremmin kuin pelkkä ovistikutus. Meillä siis tehdään se tyylillä: n. kp 12-13 ultra, jolloin seurataan follikkelin kokoa ja siitä sitten arvioidaan koska Pregnyl irroittamaan. Homma toimi viimeeksi ja siitä lähdetään nytkin. Sit n. 2pvä irroituspiikistä inssi. 

Toivottavasti aikataulut sopii. Mulla onneksi kellontarkka kierto, joten vähän helpotusta, että voi arvioida kuinka asia etenee. 

Lääkäri oli muuten sama kun esikoista tehdessä, joten oli mukava fiilis. Meillä vähän hauskasti, että jos pitää yksityisen ja julkisen puolen välillä valita, niin ehdottomasti menen julkiselle. Meillä molemmista kokemusta ja mun mielestä paljon jämtimpää ja ammattimaisempaa julkisella. Toki se on vain mun mielipide ja perustuu omiin kokemuksiin. Varmasti yksityisellä on myös mukavia paikkoja. 

Toiveet ovat siis korkealla... toivon todella, että tämä sujuisi hyvin, ettei kovin jouduttaisi pettymään.

Joulun odotusta kaikille!

Rouva T

Esikoinen

Mulla on aina ollut jännä tunne, etten tule saamaan lapsia helpolla. Tiesin jo 6kk yrittämisen jälkeen, että tästä tuleekin hieman pitempi juttu.
Varasin ajan lääkäriin hieman alle 1v yrittämisen. Lääkäri otti mut vastaan rauhallisesti, määräsi verikokeita ja otettiin papa näyte.
Verikokeissa huomattiin, että mulla on prolaktiini hormoni koholla. Sitä kontrolloitiin pari kertaa ja näyttikin, että ensimmäinen verikoe oli otettu väärään aikaan, joten siksi näytti isompaa lukua kun oikeastaan oli. Nykyään ollut ihan normaali. Saimpahan sitten lähetteen keskussairaalaan ja siitä se odotus sitten lähti.
Aika tuli n. 3kk jälkeen ja miehen kanssa lähdettiin sinne hieman tutisevin polvin.
Se oli kyllä melko käynti. Jotenkin se kliinisyys ja liukuhihna meininkin oli kamalaa. Myöhemmin ymmärsin sen olevan vaan omaa jännitystä. Nopsaa sitä tottu olemaan ultrattavana usean ihmisen aikana :D
Miehen siemenneste tutkittiin tuolloin normaaliksi, lukuunottamatta poikkeuksia vasta-aineissa. Kuulemma inseminaation pesu auttaisi tuohon.
Kuitenkin määrättiin vielä tutkimuksia minulle, mm. munatorvienaukiolotutkimus.

Jos oot menossa siihen niin älä lue seuraavaa.

Voi jesus, että teki kipeää. Ihan hirveää mun kohdalla. Muistan kun aloitettiin ja kipu alkoi ja ylty vain. Veden ruiskuttaminen oli niin kamalaa ja kivualiasta, että lopulta pyörryin lääkärinpöydälle. Jep. Siihen niin nätisti kuukahdin. Kuulemma oli n. 10-15 sekunnin tajuttomuus. Itse muistan vaan muka nukkuneeni ja nähneeni unta, että olen tunnelissa :D Lääkäri kysyi haluanko keskeyttää tutkimuksen.. kieltäydyin jyrkästi. Jukoliste, jos tässä toinen torvi on jo tutkittu niin tee samoihin huuruihin toinen, koska mä en tuu takaisin tänne enää ikinä, muistan ajatelleeni. Lääkäri sai tutkittua lopuksi torvet ja ne todettiin avoimiksi. Siinä puoli pökerryksissä sovittiin lääkärin kanssa jatkosta.. ilmoitin, etten halua tulla heti uudestaan. Heh. Sovittiin, että odotetaan vielä puoli vuotta ja annetaan luonnolle mahdollisuus. Itse olin ihan pyörymispisteessä vielä ja jouduinkin vielä huoneeseen tunniksi makoilemaan, ennen kuin helpotti krampit. Jostain syystä mulle ei sopinut lainkaan tuo tutkimus.
Meni 5kk ennen kuin olin taas valmis palamaan sairaalaan. Soitin itse aikaa meille ja saatiinkiin se nopeasti.
Vastassa oli sama lääkäri ja muisti vielä mun pyörtymisepisodin.. Jep, kivaa :D Päätetiin, että lähdetään inseminaatio linjalle. Saatiin ajat sopimaan kaiken kanssa. Mulle inssi tehtiin ns luonnolliseen kiertoon, miinus Pregnyl 5000 irroituspiikki pari päivää ennen ovulaatiota. Tikuttaa ovista ei tarvinnut.
Pettymys oli suuri kun ensimmäinen inssi ei onnistunut. Meille oli luvattu kaksi inssiä ja sitten IVF hoitohin. Olin todella pettynyt ja raivoissani ja ensimmäistä kertaa hyvin surullinen.
Soitin miehelle töihin ja ilmoitin, että varaan suoraan ajan IVF-hoitoon kun sinne kerran mennään muutenkin.
Saatiin yksityiseltä lapsettomuusklinikalta nopeasti aika ja sinne ajeltiinkiin heti seuraavan kierron aikana. Jälleen kaikki oli ok tutkimusten mukaan, eikä syytä lapsettomuudelle löytynyt. Lääkäri määräsi reseptit, ihan liian kalliisiin lääkkeisiin, jolla oltaisiin saatu munasolut kypsytettyä etc.
Ilmoitettiin julkiselle puolelle, että aloitetaan IVF ja ICSI yksityisellä. He lupasivat tehdä vielä jäljellä olevan inseminaation ennen kuin aloitan IVF-hoidon.
Homma tehtiin samalla kaavalla kuin ensimmäinen. Pregnyl 5000 pari päivää ennen ovista ja sit inseminaatio. Ja kuinka ollakkaan.. tuosta inssistä tuli plussa. Ihan ei heti uskottu ja monta testiä tehtiin. Meillä kävi siis niin onnellisesti, että inseminaatio oli vastaus ongelmiin.

Nykypäivänä tiedetään jo, että miehen spermassa on jotain häikkää.. mikä selittää miksi inssit on toimivia meillä.
Nyt vaan toivotaan, että homma onnistuisi taas.
Kumpa onnistuisi.

Rouva T

Vain 10 prosenttia

Olipa muuten lääkärin kirjaamassa epikriisissä lause: Spermassa vain 10% hyvin liikkuvia siittiöitä.. Jäin siihen kuvaan, ettei se nyt mikään kovin hyvä tulos ole. Pöh sanon minä. Liikkuisi nyt edes yksi, sehän riittää! :D

Joka tapauksessa... arvatkaas mitä.... meidän aika polille tuli! Jee! Mikä tarkoittaa, että joulukuussa käydään taasen suunnittelemassa asiat kuntoon. Tällä kertaa ei jännitä niin paljoa kuin aikaisemmin. N. kuukauden päästä on siis aika polille ja toivon mukaan ekat hoidot olisi tammikuun aikana.. katsotaan katsotaan.

Rouva T

Soittelua

Mies oli yhteydessä lapsettomuuspuolelle kyselläkseen siemennestetutkimuksen uusimisen tarpeellisuudesta. Se kun on tehty jo kesällä.. kerrankin kävin niin, että sitä ei nyt ainakaan heti tarvitse tehdä. Hoitaja oli sitä mieltä, että aika tulee viimeistään joulukuussa. Itse veikkaan marraskuuta... yleensä ajoissa on mennyt n. 2kk. Sitten nuo asiat lähteekin mukavasti rullaamaan, jahka pääsee ensin tuonne sairaalaan puolelle. Olin yllättynyt miehen aktiivisuudesta tuon suhteen. Meillä muotoutunut käytännöksi, että minä hoidan yleensä tuon soittelun yms. Eikö mitä, miestä taitaa kutkutella vauvakuume kun oli täyttänyt paperit netissä, soittanut polille ja suunnitteli lähettävänsä postiin menevät paperit tämän viikon aikana. Ei kai siinä.. mukavaa vaihtelua kun ei itse tarvitse soitella :)

Täytyy kyllä sanoa, että tällä kertaa ollaan vältytty kaikilta infoilta, suurin osa ihmisistä todennut, että te tiedättekin miten homma toimii. Huomattavasti helpompaa ja vähemmän aikaa vievää.. en ole oikein ikinä innostunut noista informaatiohetkistä ja keskusteluista, että miltä se nyt tuntuu kun lapsia ei kuuluu.. No voi vee sana, mitäpä luulet? Ihan mahdottoman mukavaa kun joka lääkärireissulla saat riisua housusi. :D

Itsellä meneillään tällä hetkellä alkukierto.. kp 7 sanoisin. Mietinkin, että tikuttaisiko ovista vai ei.. voisihan sitä kokeilla taasen. Itse pari kertaa tikutellut ja joka kerta kyllä löytynyt. Mutta eipä se raskaustestissä ole vaikuttanut hölkäsen pöläystä.

Että sellasta täällä. Palaillaan taas.

Rouva T

Hypistelyä

Voi että. Kävin tänään kaupassa etsimässä esikoiselle haalaria. Eksyin vauvanvaatepuolelle. Teki mieli ostaa kaikki sieltä mukaan. 

Viime hoitojen aikana annoin luvan itselleni ostaa vauvanvaatteita, vaikka ei olisi mitään takeita, että meille sellaisille olisi käyttöä. Aluksi olin sitä mieltä, että en osta mitään ennen kuin olen raskaana. Pitkään noudatin tuota sääntöä, enkä edes käynyt vauvanvaateosastolla. En myöskään lukenut mitään raskauteen liittyvää.. halusin oppia ne asiat ns uutena vasta kun olen raskaana. 

Hoitojen aikaan annoin kuitenkin itselleni luvan hankkia jotain pientä vauvalle. En tiedä vaikuttiko tuo rentoutuminen asian suhteen millään tavalla, mutta 2kk päästä aloin odottaa esikoista.

Nyt siis mietin, että pitäisikö tehdä samalla tavalla vai meneekö tämä taas vähän hömpötyksen puolelle?

Rouva T

Tutut tunteet, nippu paperia

No niin, nyt ne lapsettomuuspuolen paperit tulivat postissa. Tuttuja papereita. Lähete on siis vastaanotettu ja meidän aika tulee kolmen kk sisään. 

Kävimme kesällä yksityisellä tekemässä yhden inseminaation, koko inssi oli mielestäni katastrofi. Ajoitukset ihan metsässä.. lääkäri varta vasten halusi tehdä erilailla kun esikoisen aikaan. Hieman ehkä harmittaa, etten saanut sanottua kunnolla, että haluan ns samalla reseptillä :D En uskonut inseminaation onnistuvan ja pettymyksen aaltoa ei saapunut vaikka uusi kierto rykäisi itsensä käyntiin. Jälkeen jäi vaan harmitus ja 500e lasku.

Totesin, että meidän kohdalla julkinen puoli toimi sata kertaa paremmin kuin yksityinen.. näissä varmaan kokemuseroja, mutta me ollaan saatu julkiselta uskomattoman hyvää palvelua esikoisen aikaan. Sinne siis hakeuduin uudestaan kun yritystä tuli vuosi täyteen esikoisen jälkeen.

Nyt miehen pitäisi mennä vielä siemenneste analyysiin.. kesän tulokset ovat mielestäni hieman vajaat. Oletan heidän haluavan myös siemennesteen vasta-aineet selville, kesän analyysista ne puuttuvat. No äkkiäkös tuo on selvitetty.

Kesän analyysista lääkäri totesi nopeasti, että näyttäisi olevan normaalia vähemmän ns. hyviä siittiöitä. Tuli vähän puskista kun yksityisen lääkäri hoki koko ajan, että hieno on tulos.. oma silmä luki paperia, että miten noita on noin vähän, mutta luotti lääkäriin. Nyt tuli siis jotain selkoa tuohonkin. No meillä kuitenkin tilanne, että pitäisi onnistua luomusti, vaan ei onnistu. Todennäköisyys laskee koko ajan kun ei tärppää vaikka jo yksi onnistunut raskaus takana.. näin sanoin lääkärikin. Tohtori kuitenkin ymmärsi tilanteemme heti ja ilman sen kummempia totesi tämän olevan meille tuttua puuhaa, että eiköhän laiteta asia eteenpäin niin joskus olisi raskaanakin. Toivottavasti.

Eli siis... nyt odotellaan aikaa julkiselle. Jännittää taas vähän :)

Rouva T

Uudelleen toivottu

Nyt se on tehty. Blogi, joka käsittelee lapsettomuutta. Mielessä pyörinyt kauan, mutta toteuttaminen jäänyt kokonaan. En puhu lapsettomuudesta oikein kenenkään kanssa, siksi halusin luoda kanavan, joka auttaa minua, mutta mahdollisesti myös sinua, joka luet tätä.

Kuka olen. Olen nainen, kutsutaan nyt vaikka minua Rouva T:ksi, aloitan tämän anonyyminä.. ehkä joskus kirjoitan omalla nimellä.. ehkä en. Olen naimisissa, avioliittoani voi kutsua onnelliseksi.. olen vieläkin rakastunut mieheeni palavasti <3 Koen elämämme olevan mukavan tasaista. Meillä on yksi yhteinen tytär. Ei, hän ei syntynyt luomusti.. hän on tulos inseminaatiosta. Miksi sitten kirjoitan tätä? Siksi, että eipä nuo tunteet lapsettomuudesta katoa mihinkään ja nostavat voimakkaasti päätänsä nyt kun haaveissa olisi toinen lapsi.

Olemme rykäisseet käyntiin toisen lapsen yrityksen. Soitin perhesuunnitteluneuvolaan. Kävimme käynnillä miehen kanssa, meille määrättiin tarvittavat tutkimukset. Jälleen kerran löysin itseni samoista labroista kuin aikaisemmin. Hitto luulin, että tästä päästiin jo. Vaan ei, siellä se kolkuttaa.. haave, jonka toteutuminen on epävarmaa.
Tänään istuimme miehen kanssa äitiys- ja perheneuvolan käytävällä odottamassa vuoroamme. Sivu silmällä huomasin odottavat äidit ja hieman sekaisin fiiliksin mietin, että onkohan noilla onnistunut raskautuminen helposti?
En koe kovin negatiivisiä tuntemuksia nähdessäni raskaana olevia naisia, enemmänkin ailahtaa tuttu tunne siitä, että olisihan tuollainen masu ihana.

Lääkärikäynti oli elämäni lyhyin. Lääkäri tuumasi, että miehen tutkimus sanoo, että hyvin liikkuvia siittiöitä on vähemmän kuin yleensä kuuluu olla, mutta ei pitäisi olla mikään este raskautumisella. Tässä vuosien varrella ja tutkimuksissa on selvä syy meidän lapsettomuuteen jäänyt hämärään. Miehen sperman laatu on ainut, josta on tullut kommenttia, että siittiöt takertuvat toisiinsa.. mikä selittäisi miksi esikoinen onnistui toisella inssillä. Voin kirjoitelle esikoisen tarinaa lisää myöhemmin.
Lääkäri ilmoitti laittavansa meille lähetteen ja nyt vain odotelleen aikaa saapuvaksi. Hän ei kokenut tarvetta tutkia minua sen kummemmin.. veikkaisin, että meitä odottaa taas inssit tulemaksi.

Eli tässä sitä taas ollaan.. odotetaan ja toivotaan, että saa odottaa ja toivoa. Taas yksi tuuleen lähetetty pyyntö, johon toivoo saavansa vastauksen.

Tervetuloa siis meidän matkaan. Kommenttikenttä on kaikille auki, sinne saa vaikka tarpeen mukaan purkaa omaa pahaa oloa.. totuushan on, että lapsettomuuden ymmärtää vasta kun sen on joutunut kokemaan.

Rouva T